Eilen käytiin Tiian kans Kalajoella seikkailupuisto pakassa. Se oli kyllä yhtä hyvä paikka ku muistinki. Tänään lihasten kipeyden, mustelmien ja "palovamman" jälkeenkin tekis mieli lähtee uudestaan. Kolme tuntia meni hujauksessa ja ois voinut jatkaakkin vielä. :D Viime vuonna kävin Päivin kans ensimmäistä kertaa ja sillon samoin ajatuksin lähettiin pois.
Nyt oli jotain uutuuksiakin tullu viimekesän jälkeen. Yks parhaimmista missä käytiin oli pitkäpitkä vaijerilasku. Tosin siellä radalla, ei siitä tornista. Paitsi että sekin pitää kokea. Välillä mentiin niin tosissaan etten ees muistanu että kiipeillään puissa. :) Ninja radalle ei keretty/uskallettu lähteä, ku edeltävän päivän juoksu tuntui vielä jaloissa. (Tosiaan oon aloittanut nyt juoksun pyöräilyn rinnalle, että sais painoa pujotettua nopiampaa. Kyllä se tästä!!)
110cm pitää olla pitkä, että radalle pääsee. Enskesänä vois päästä jo Hermannin kans, mutta sitte pitäs pysytellä melkeen maan tasalla. Kyllä sinne kannattaa aikuisporukallakin mennä. Niin mahtavaa se on! Tällekesää pitää ainakin kerran vielä päästä sinne.
Yhen kuvan otin ja senki itestäni. Elämäni eka selfie jonka laitan nettiin. En tykkää, mutta saa kelvata. :'''D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti