4-VUOTTA

Viimeviikonloppuna vietettiin Hermannin synttäreitä ja eilen illalla klo 23:27, täytti poika 4-vuotta. Paljon on kasvanut vuodessa. Hermannista on tullut paljon reippaampi, kyselyikä on pahimmillaan päällä ja kiukuttelutkin alkanut jäädä taakse, toisinsanoen uhmaiästä selvitty! :D Hermanni siirtyi kesän alussa isojen puolelle päiväkodissa ja kyllä tuli niin suuri henkinen kasvu kesänaikana, ettei meinaa ite pysyä perässä. Paljon on vieläkin äitin perään. Toissayön sai olla mummulassa yötä yksin ja illalla jäikin reippaasti mummulaan. Ite lähin siskolle yöks Oulaisiin ja auttaan ristäisten laitossa. Yö oli menny hyvin ja aamulla oli menny porukoitten huoneeseen ja tokassu: "Mummu, mä oon hereillä." Päivä oli menny hyvin siihen asti kunnes mummu ja pappa tuli takas kotiin ristiäisitä niin oli Hermanni alkanu kiukutteleen ja lyömään niitä. Mikään ei ollu enää kelvannu. Ite tulin sitte parituntia niitten jälkeen ja mulle sama kohtelu. Hermanilla on välillä tämmösiä tilanteita, joissa se käyttäytyy väärällä tavalla. Ei oikeen osaa ilmasta, mitä haluais. Loppujaan syy selvis ja äitiä oli ollukkin ikävä ja mun ois pitänykki jäähä tänne sen kans yöks. Mentiin sitte yhessä levähtään ja nukuttiin parintunnin päikkärit.

Hermanni on kova puhumaan ja höpöttään. Kuulemma äitiin tullu.. :'D Joka asia kiinnostaa. Kysymyksiä tulee aiheesta ku aiheesta. Käy jututtaan naapurit ja niitten naapurit ja ihan kaikki. Halaaminen on tärkeää! Aina ku lähetään jostain jonnekki, kaikille pitää halit antaa. Päiväkodista, kylästä, mummulasta, kotoa yms.. Välillä saa olla vähä toppuuttelemassa, ettet sä voi naapuriin mennä halaamaan ku ei olla siellä ees oltu. Kaikki "pikkutavara" on tärkeää. Pihalta kerätään kivet, kepit, oksat, lelun palaset ja ihan kaikki ja ne on Hermannin aarteita. Muistaa tosi hyvin asioita. Saattaa alkaa yhtäkkiä puhuun jostain monen kuukauen vanhasta asiasta ja ite ei muista yhtään. Jos jotain pojalle lupaa niin kyllä muistaa asian niin kauan, että se toteutetaan. Ja mikä hauskinta: Hermannilla on vauvakuume. Taputtelee mun mahaa välillä ja sanoo, että: "Äiti, millon meille tulee vauva, mä haluan että meille tulee vauva, mä jään sitte vauvalomalle.." Selittäppä siinä sitte toiselle. :D Onneks lapselle on helppo vastata kysymyksellä ja se riittääkkiin taas vähä aikaa. :)

Eilen illalla vietettiin venetsialaisia; tehtiin vartaita ja makaronisalaattia. Ostettiin sipsejä ja limukkaa. Illalla lämmitettiin ulkosauna ja käytiin saunomassa. Hermanni pääsi mukaan saunaan ja aina välillä piti päästä ulos juoksenteleen saunasta. Katri oli hommannu pikkuraketteja ja niitä paukuteltiin pihalla.

(tää kuva on muuten otettu 23.27, eli samaan aikaan tasan 4-vuotta sitte Hermanni synty)

Tänään mennään syömään Ylivieskaan, varmaan Myllyrantaan. Katrin Australiaan lähdön kunniaks/vuoksi. Mennään isompien sisarusten ja niitten puolisoitten ja porukoitten kans. Mukava päästä viettään aikaa ilman lapsia! :)

Hain alkuviikosta Hermannille pulpetin huoneeseen, että ois pojallaki paikka minne omat tärkeät tavarat saa laittaa. Siinä on sitte hyvä piirtää ja askarrellakin.

Vkloppu: ihana♡ ja inhottava!

Vkloppu ollut kyllä suurimmaks osaks ihana. Eilen ja tänään sain nukkua pitkään ja univelat kuitattu. Siivouksetkin sain alta pois vähäks aikaa ja pyykit pestyä! Inhoan kyllä niin siivousta! Tänään ollaan päivä vietetty vaihteeks seikkailupuisto Pakassa Tiian, Jannen, Tinon ja Jessen kans. Ensin kierreltiin kolmetuntia radoilla ja lopuks käytiin vielä laskeen se 330metrin vaijeriliuku joka lähtee 30:stä metristä. Oli kyllä aivan huippu kokemus! Sinne kiipeeminen oli ehkä kauheinta, monien portaittenki takia, mutta äkkiä siellä ylhäällä tottu siihen korkeuteen. 

Ja tänään aamulla oli ihana herärys: siskolle oli syntyny aamulla tyttövauva. Kummityttö sai pikkusiskon, Hermanni sai toisen serkun ja minusta tuli toisenkin tytön täti! ♡♡

Eilen käytiin Jennan ja Jontun kans syömässä ja sen jälkeen lähettiinki Jennalle illanviettoon. Kävin Hermannin hakeen mukaan ja kerettiin varmaan tunnin olla ku kahvipöyästä lähin Hermannia auttaan käsien pesussa, ettei sotki koko vessaa kylässä.. Siitäpä tää vklopun ainut huono juttu alkoikin.. Niin siinä sitte huomasin sen käsissä punasia näppyjä. Edellisenä päivänä se oli valittanu kielessä ollutta rakkoa eikä oikeen syöny mitään. Mä tietenki aattelin, että se on purassu siitä ja se on kipeä. Mutta tää taitaakin olla enterorokkoa. :/ Illalla kotona tarkistin jalkapohjatkin, niin sieltä löyty kans muutama näppy kummastakin jalasta. Toivottavasti päästään helpolla eikä mee pahaksi tää tauti. Aiemmin ei oo ollu, mutta kuullu oon tauista. Että tämmöstä täällä. Onneks suurimmaks osaks on ollu mukavaa ja ihania uutisia! ♡

Kuvia ei ole taaskaan laittaa :( ens kerralla sitte!

Viikko menny hurjaa vauhtia. Huomenna jo perjantai, päiväks töihin ja ihana viikonloppu alkaa. Ei mitään erikoista oo tiedossa, siivoamista ja pyykin pesua. Mutta nukkumista ootan eniten! Koko viikon heränny kuuelta niin kyllä uni maistuu. Eipä sitä iltasin malta mennä ajoissa nukkumaan, niin sitte väsyksissä koko päivä. :/ Onneks töissä jaksaa kumminkin olla iloinen ja reipas, mutta se ku istut autoon työpäivän jälkeen... tuntuu että nukahtaa justiin! :D

Eilen kävin juokseen 3,5 km ja oli rankkaa! Kyllä se juokseminen ottaa voimille. Tänään kävin sitte pyöräileen 20km ja olihan se ihan eri mahtavaa.. oisin jyringistä kiertäny lahenperän kautta takas kylälle, mutta en nössö uskaltanu mennä ja käännyin muutaman sajan metrin jälkeen takas. :D Pian ois vaikka peura näkyny. :"DD aika naurettavaa, että metästyskortin ja jopa kahen aseen omistava "metästäjä" pelkää eläimiä.. Muttaku ne on niin pelottavia ku on yksin.. :(

Mutta mutta, ens kerralla yritän kirjottaa muustaki ku tästä urheilusta..

Tsemppari

Pakko hehkuttaa.. Oon ollu nyt n. 4 viikkoa herkkulakossa, sisältää karkit ja makeat leivonnaiset yms. (karkkia ei oo menny yhtään, mutta jäätelöä pari kertaa ja lättyjä kerran). Pyöräilly ja juossu. Juossu vasta viikon, ja pyöräilly sen 4 viikkoa. Alkupainon otin tietenkin ennen laihdutusta ja mitat, maha, reisi, yms. Eilen mittasin huviks mahan ympäryksen ekaa kertaa uudelleen, ku sisko tuumas että on sulla maha ainaki pienentyny.. 7 cm oli lähteny! Mulle niin mahtava tsemppari, että jotain on tapahtunu!! Paino on pudonnut n. 4 kiloa, mutta siitä se lähtee tippuun.

Juoksulenkit ei oo ollu ku 3-4km, mutta kovaa hommaa se on ollu. Yleiskunto ollu jo niin huono alusta alkaen, mutta pyöräily vähä antanu voimaa jaloille. Mutta kohta mä juoksen paaljon paaljon pitemmästi! :) Ja näillä juoksulenkeillä oon kumminki juossu koko matkan, mutta vauhti ei oo ollu huimaa. :D

Huomenna meen taas pyöräileen! :)

Mä en oo ikään tykänny urheilujuttuja lukea(esim blogeista) varsinkaan sellasten jotka on ihan huippukunnossa.. Mutta kyllä se on ihan kiva tänne kirjottaa siitä ja lukea sitte jälkeenpäin. :)

Seikkailupuisto Pakka

Eilen käytiin Tiian kans Kalajoella seikkailupuisto pakassa. Se oli kyllä yhtä hyvä paikka ku muistinki. Tänään lihasten kipeyden, mustelmien ja "palovamman" jälkeenkin tekis mieli lähtee uudestaan. Kolme tuntia meni hujauksessa ja ois voinut jatkaakkin vielä. :D Viime vuonna kävin Päivin kans ensimmäistä kertaa ja sillon samoin ajatuksin lähettiin pois.

Nyt oli jotain uutuuksiakin tullu viimekesän jälkeen. Yks parhaimmista missä käytiin oli pitkäpitkä vaijerilasku. Tosin siellä radalla, ei siitä tornista. Paitsi että sekin pitää kokea. Välillä mentiin niin tosissaan etten ees muistanu että kiipeillään puissa. :) Ninja radalle ei keretty/uskallettu lähteä, ku edeltävän päivän juoksu tuntui vielä jaloissa. (Tosiaan oon aloittanut nyt juoksun pyöräilyn rinnalle, että sais painoa pujotettua nopiampaa. Kyllä se tästä!!)

110cm pitää olla pitkä, että radalle pääsee. Enskesänä vois päästä jo Hermannin kans, mutta sitte pitäs pysytellä melkeen maan tasalla. Kyllä sinne kannattaa aikuisporukallakin mennä. Niin mahtavaa se on! Tällekesää pitää ainakin kerran vielä päästä sinne.

Yhen kuvan otin ja senki itestäni. Elämäni eka selfie jonka laitan nettiin. En tykkää, mutta saa kelvata. :'''D